Selvästi epäselvää

 Olen jo pitkään pohtinut miksi puheeni on välillä outoa. Tähän asti artikulaationi on kuitenkin tarjonnut enemmän humoristisia tilanteita ja reaktioita, kuin ongelmia. Tämän vuoksi en ole juurikaan sillä päätäni vaivannut. 

Asia kuitenkin alkoi enemmän pohdituttamaan ja tiedonhalu nosti päätään. Päädyin tutkimaan mikä kaikki voi vaikuttaa ihmisen puheentuottamiseen.

"Autismikirjon häiriön ja puheen sujuvuuden häiriöiden taustoissa voisi olla joitakin yhteneväisiä piirteitä. Änkytyksenkaltaista toistoa sekä korjaamattomia motorisia virheitä voivat selittää poikkeavuudet toiminnanohjauksessa ja motorisissa taidoissa sekä puheen palautejärjestelmässä. Näiden lisäksi myös kielellisten taitojen poikkeavuudet voivat vaikuttaa osaltaan puheen sujumattomuuteen."

Sanon tahattomasti sanoja. Usein vasta sanomisen jälkeen rekisteröin mitä suustani tuli ulos. Mitä enemmän olen kierroksilla ja nauttinut kofeiinia, sitä enemmän tätä tapahtuu. Tämä on alkanut myös vasta aikuisiällä. Ainakaan en muista lapsena olleen samanlaista.

Nämä omat puhehäröt voi oikeastaan jakaa 4 osioon. Esimerkit ovat aitoja.

1. Korvaan sanan jollain toisella: Tiessä on pappa (kuoppa), otatko paskaa (kahvia), ostetaan viikinkejä (kiiwejä)

2. Tartun tavuun lauseessa: Eikös nämä ole ne mun Pu-pu-puppuu (jonka jälkeen tauko ja ajatuksen kerääminen kasaan) puheviat?

3. Täysin merkityksettömät lauseet/sanaparit ilman syytä: En ole Attendo (wtf?)

4. Siansaksa: (Aloitan puheen) siliskauua... (tajuan että pieleen menee, tauko ja uusi yritys)

Omiin puhehäröihini en suoranaista vastausta löytänyt tutkimisen jälkeen. Onneksi niitä esiintyy vielä sen verran harvoin, että toistaiseksi jaksan nauraa itselleni ja siinä ohella huvittaa myös muita. Voi olla, että niille ei mitään ratkaisevaa selittäjää koskaan löydy. 

Mielessä kävi myös voisiko tämä olla jonkin lääkkeen sivuvaikutus, sillä törmäsin useisiin kirjoituksiin ja kokemuksiin siitä, että joidenkin lapsilla on esimerkiksi saattanut esiintyä tourette- oireilua ADHD lääkityksen aloittamisen jälkeen.

Kaiken kaikkiaan tutkiessani erilaisia puheentuottamisen häiriöitä niihin löytyi syitä yllättävän monipuolisesti ja laajasti.

Ensin meinasin jättää tämän linkkipainotteisen listauksen tekemättä. Hetken tuumailtuani tulin lopputulokseen, että linkeistä saattaa olla jollekin henkilölle jonkinlaista hyötyä. 

Huomioikaa että en ole asiantuntija, eikä kaikki välttämättä ole suoraan yhteydessä neurokirjoon. 

Afasia: "Afasian oireita ovat erilaiset puheen tuottamisen, puheen ymmärtämisen, lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet. Siihen voi liittyä myös vaikeuksia laskemisessa."

Apraksia: "Tarkoitetaan usein aikuisiällä tapahtuvan aivovaurion aiheuttamaa puheen motorisen järjestelmän vauriota, jolloin puheliikkeiden suunnittelu on lasten dyspraksian tapaan vääristynyttä. Aikuisten kohdalla oireet esiintyvät kuitenkin eri tavoin, sillä kyseessä on jo valmiin järjestelmän vääränlainen toiminta."

Dysartria: "Dysartrialla tarkoitetaan puheen motorista ongelmaa, jonka syynä on puheentuottoon osallistuvien lihasten poikkeava toiminta. Dysartrin vaikutuksesta puhe on tällöin epäselvää ja vaikeudet voivat johtua esimerkiksi liian heikosta tai voimakkaasta lihasten toiminnasta"

Dyslalia: "Toiminnallinen äännevirhe."

Neologismi: "Sanavääristymien on arveltu esimerkiksi johtuvan häiriöstä, joka hankaloittaa leksikkoon (ns. sanastoon) pääsyä: kun sananhakuprosessi epäonnistuu, kohdesanan tilalle tuotetaan neologismi."

Ekolalia: "Pakonomainen tarve toistaa muiden sanoja"

Palilalia:  "Omien äänien tai sanojen toistamisena"

Korpolalia: "Korpolaliassa Tourettea sairastava yksilö puhuu säädyttömiä ilmauksia käyttäen."

Lexilalia: "Pakonomainen tarve toistaa lukemaansa."

selektiivinen mutismi: "Valikoiva puhumattomuus on ahdistushäiriö, jota sanotaan myös selektiiviseksi mutismiksi tai puhefobiaksi."

Lopuksi vielä haluan jakaa teille tämän linkin. Autististen piirteiden yhteys kommunikaation riskitekijöihin. Tässä opinnäytetyössä huomioni kiinnittyi Esikko- kyselyyn (lasten esikielellisen
kommunikaation ja varhaiskielen kehityksen arviointiin ja seurantaan).

 Muutamalta henkilöltä kysyin, muistavatko he tämmöistä kaaviota omien lastensa kohdalla täyttäneensä. Vastaus oli kieltävä. Kummallakin vastaajalla on erityislapset.
Mielestäni tällaiset testit voisi ottaa vakituiseen käyttöön neuvolaohjelmaan aivan kaikille, sillä edelleen on puutteita varhaisen vaiheen reagoinnissa ja tukitoimissa varhaiskasvatuksen saralla neurokirjon osalta.